Instagramin seuraajaringeistä

Astuin tavoitteellisen somen maailmaan tammikuussa ja tutustuin seuraajarinkeihin instassa. Olin mukana näissä muutamia viikkoja, kunnes tajusin että eihän noista oo mitään oikeaa hyötyä. Haluan että mua seurataan mun oman sisällön takia. Lopetinkin siis yhtä nopeasti kuin aloitinkin näihin rinkeihin osallistumisen.

On ollut aivan upeaa, että oma tili iskee ihmisiin ihan ilman mitään pakkoa seurata toisia, ilman mitään velvollisuuksia ja että porukka seuraa sua just sen takia, koska ne haluaa seurata! Se fiilis on oikeesti aivan tosi kiva. Mun jutut iskee ihmisiin, jes!

Monet laittaa myös yksityisviesteillä näitä rinkejä. Ne on sellaisia jossa siirrät oman nimen listaan ykköseksi ja ”saat satoja seuraajia” tmv kun lähetät sen eteenpäin sun instakontakteille ja he eteenpäin taas omilleen jne. Eli näitä rinkejä tapahtuu ns hiljaisestikin.

Onhan myös esim arvontoja, joissa kehoitetaan osallistumaan niin, että seuraa tiliä ja itselläkin pari yhteistyöarvontaa onkin ollut sellasia. Mutta tässäkin on se ero, että ketään ei pakoteta jäämään seuraajiksi, vaan he saavat vapaasti poistua. Näissä ringeissä on säännöt ja unfollaaminen esim on kiellettyä.

Monet haluaa ja tekee nykyään yhteistöitä eri firmojen kautta. Nyt nämä firmatkin alkavat useammat olemaan jo perillä siitä, että se seuraajamäärä ei meinaa kaikkea. Katsotaan myös julkaisuiden kattavuutta sekä kuinka sitoutunutta porukkaa sulla on. Jos ne on hulppeasta seuraajaluvusta aivan paskat, voi olla aika varma ettei mitään yhteistöitä synny kovin helpolla. Jos sun julkaisut tavoittaa vaikka sata ihmistä ja sulla on 4500 seuraajaa, eihän se oikeasti kannata, koska selkeästi sulla ei oo sitä oikeasti aktiivista porukkaa siellä tilillä.

Joten suosittelen jokaisen kokeilemaan ihan omilla siivillä tätä. Tekemään vähän ekstratyötä! Markkinoimaan omaa tiliään siellä missä vaan mahdollista. Käyttämään sen ajan siihen mieluummin, kuin pyörimässä ringeissä ja seuraamalla ihmisiä, joiden tili ei edes kiinnosta. Se on ainakin palkinnut omalla kohdalla. Parasta mitä voi olla on aito vuorovaikutus omien seuraajien välillä ja heistä onkin tullut tärkeä osa omaa jokapäiväistä elämää. ❤️

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

”Ei pitäis olla niin v*tun vaikeaa”

Mä oon niin kyllästynyt siihen että mulla ei saisi olla tunteita tästä tilanteesta, koska ”ei pitäis olla niin vitun vaikeaa pysyä yhtä kuukautta sohvalla ja hoitaa ne lapset ihan ite”. Ei saisi valittaa siitä, että jouduit jäämään lasten kanssa kotiin, koska joku muu ei nää lapsiaan ollenkaan. Ei saisi valittaa että oot kuukauden täysin palkatta, koska joku joskus joutui lähtemään evakkoon tai sotimaan. Mutta tää on henkistä sotaa. Mä tiedän vallan mainiosti, että tilanne on vakava. Siksi mä täällä kotona olen lapsien kanssa. Ilman sitä palkkaa. Teen oman osani sillä, että pyrin välttelemään kontakteja ja muuta turhaa ravaamista. En oo vähätellyt tätä tautia. Mä osaan myös hoitaa omat lapseni, osaan tarjota virikkeitä. Mutta kun ollaan enemmän ja vähemmän tässä elokuusta asti sairasteltu, viime kuukausina oikein urakalla putkeen ja ollaan oltu kotona jo ennestään jatkuvalla syötöllä, niin kyllähän tää tilanne on henkisesti raskas. Kun työ tekee mielenterveydelle hyv

Lue lisää

”Hätäkeskus, miten voin auttaa?”

Juttelin miehen kanssa keittiössä päivän asioista ja lapset leikkivät olkkarissa. Meillä oli jotain tärkeitä asioita joita piti käydä läpi rauhassa. Tytöt leikkivät olohuoneessa omia leikkejään, vauva nukkui päikkäreitään ja oltiin annettu meidän 3vlle tabletti, että saisi sieltä katsella ohjelmaa. Siinä jutellessa aloin koko ajan kiinnittää enemmän huomiota siihen, että jostain ”kaukaa” kuuluu naisen puhetta, joka ei tuntunut tulevan mistään ohjelmasta. Keskeytin miehen ja kysyin, että kuuletko säkin ton? Kuka puhuu? Onks täällä joku?? Mies kattoo mua ihmeissään ja yhdessä siinä hetki kuunnellaan, kun meidän 3v juttelee jollekin naiselle. Juostaan olkkariin, eikä ketään näy missään! Yhtäkkiä tabletista kuuluu kovaa ”HÄTÄKESKUS, HALOO? HALOO?” Ei s a a t a n a. Meidän lapsi soitti HÄTÄKESKUKSEEN! Mies ottaa tabletin lapsen kädestä ja kertoo, että lapsi pääsi soittamaan vahingossa. Hätäkeskus varmistaa, että mitään hätää ei siis ole, johon toistetaan vielä että

Lue lisää

En halua olla jatkuvasti läsnä lapselleni.

Vaikka olenkin vanhempi, en ajatellut uhrata koko elämääni pelkästään lapsilleni. On todella hassua törmätä kerta toisensa jälkeen siihen, että sua ei saa väsyttää, sua ei saa vituttaa, sua ei saa ärsyttää, et saa kaivata omaa aikaa jne sen jälkeen, kun susta tulee äiti tai isä. Läsnäily tuntuu olevan joka paikassa muotia. ”Ole läsnä lapsellesi! Ole inspiroiva! Pysähdy ja nauti joka hetkestä!” Jne. Lauseet voisivat yhtä hyvin olla ”Unohda itsesi kokonaan koska olet vanhempi! Väännä verenmaku suussa kaikkea luovaa! ”Ole sydärin partaalla, koska et saa hetkenkään lepoa!” Mun mielestä on tärkeää, että vanhemmat saa sanoa tunteitaan ääneen, ilman että heitä leimataan huonoiksi vanhemmiksi, tai etteivät rakastaisi lapsiaan, tai että menee aina huonosti. Mä en yhtään ihmettele miksi niin moni vanhempi on ihan loppuun palanut. Lapset kun valvottaa yöt ja itse pitää herätä skarppina töihin kello 5, hoitaa työt, mennä kotiin ja hoitaa siellä kotityöt ja lapset jne, niin onhan se

Lue lisää

Neljän lapsen tornado

Hae tästä blogista