Meidän kuopuksen syntymään mies ei kerinnyt mukaan ja se on aika hauska tarina se! Olin vahingossa ennustanut täydellisesti miten tässä tulee käymään 😂 Mutta aloitetaan ekasta.
Esikoinen:
Syntyi sektiolla, 37+3 aivan valtavien turvotusten takia. Ei ollut raskausmyrkytystä, mutta turvotus oli niin kamalaa että en pystynyt kävelemään kunnolla. Neste puski jopa jaloista ihan ulos asti, mikä oli tosi creepyä. Jalat näytti ihan vauvan jaloilta turvotuksen takia. Paino nousi kauheasti, yli 33kg.
Vauvan keuhkot eivät olleet kunnolla kehittyneet ja hän hörppäsi lapsivettä keuhkoihin, joten joutui teholle viikoksi. Alkuvaiheessa vauvalla epäiltiin mm suu- ja kitalakihalkiota jostain kumman syystä, sekä munuaisten vajaatoimintaa, koska ei virtsannut vuorokauden aikana. No, ne osoittautui turhiksi epäilyiksi, vauvalla oli kaikki kunnossa. Imetys epäonnistui ja äitiys oli valtava shokki. Korvikkeella mentiin ja äitiyteen tottui pikkuhiljaa. Vauva oli 3330g ja 48cm, py 37cm.
Toinen:
Syntyi rv 41+, korkea lapsivedenmeno. Käynnistettiin siis, koska korkeassa vedenmenossa on infektiovaara. Tmv. Synnytin siis sektion jälkeen alateitse ekaa kertaa ja se oli aivan helvetin raskas ja pitkä synnytys. Supistukset olivat kauheita, repesin niin että jouduin leikkaussaliin tikattavaksi. Vauva avustettiin imukupilla ulos. Menetin pari litraa verta.
Seuraavana päivänä kätilöitä tuli kaksi mun huoneeseen syyllistämään mua katetrista ja siitä, että makoilen vaan. Yrittivät nostaa mua ylös, mutta meinasin pyörtyä. Kysyivät että miksi mulla on katetri, vastasin että siksi koska se mulle laitettiin koska en saa kuulemma nousta minnekään. Ottivat katetrin pois ja lähtivät. Yhtäkkiä tulivat takaisin veripussien kanssa jotka lääkäri oli jo edellisenä päivänä määrännyt verenmenetyksen takia.
Myöhemmin lääkärin kanssa synnytystä läpi käydessämme hän sanoi olleensa tosi vihainen kun eivät olleet heti silloin yöllä antaneet verta mulle, vaikka oli sen jo synnytyksen jälkeen määrännyt. Vauva 3900g, 52cm ja py 37cm. Imetys epäonnistui ja koin aivan valtavan imetyspettymyksen.
Kolmas:
Syntyi myös alakautta, käynnistettiin rv 38+4 koska iso vauva, mutta loppujen lopuksi mentiin omilla supistuksilla. Vauva syntyi siis alakautta, oli 4645g, 52cm ja py 37cm. Sain kolmannen asteen repeämän (sulkijalihas repesi) ja jouduin taas tikattavaksi leikkuriin. Silti tää oli synnytys josta pystyin heti istumaan ja kävelemään normaalisti. Hassua!
Sain synnärillä flunssan ja 2 viikon iässä myös vauva joutui takaisin osastolle koska hänelle tuli rs -virus. Se oli kyllä kamalaa, pelkäsin että vauva kuolee. 6 päivää oltiin osastolla ja vauva parani onneksi. Jälkitautina sai korvatulehduksen ja sai antibioottikuurin jo noin pienenä. Repeämän kanssa eläminen on sujunut suht hyvin, pieniä ongelmia oli alkuun. Täysimetys onnistui ekaa kertaa.
Neljäs:
Syntyi 38+4. Mies oli menossa Helsinkiin (asutaan Vaasassa) ja mietti että ei mene koska viikot on jo noin pitkällä. Sanoin nauraen että hitto, koska nää olisi syntynyt silloin kuin pitäis? Ja ”pakotin” miehen lähtemään. Sanoin että ainahan sieltä pääsee takas. Vitsailin että ”Parkanon kohdalla laitan sulle viestiä miten lapsivedet on menny ja että nyt tää syntyy!”
No, mentiin nukkumaan, unen läpi oli koko yön tullut kipeitä supistuksia mut en ollut edes reagoinut niihin, koska koko raskaus oli ollut yhtä kolotusta 😂 Mies oli jo aikaisin aamusta lähtenyt kun ite heräsin joskus 6-7 välillä. Kävin vessassa pissalla ja pyyhin. Tuntui oudolta. Katoin paperia jossa oli verta. Kipeä supistus tuli. Sit pyyhin uudestaan ja tuli taas verta, ilmeisesti se kuuluisa limatulppa irtosi. Supisti. Alkoi lorisemaan lapsivettä. Laitoin miehelle viestiä että apua, tää syntyy nyt! Mies oli siellä helvetin PARKANOSSA JUST!!! 😂 Olin ennustanut koko hiton jutun! Mies siis matkusti Tampereelle ja samantien takas Vaasan junaan ja vauhdilla Vaasaan.
Mulle oltiin viimeisimmän synnytyksen ja 3 asteen repeämän takia tekemässä sektiota. Mies ei ehtinyt mukaan, mutta mua ei edes harmittanut sinänsä, koska sektio oli sellainen missä koko ajan on kauhea hälinä. Mua pidettiin kädestä ja rauhoitettiin (piikkikammo ja se hiton puudutus ei meinannut onnistua). Mies pääsi saliin just kun mua tikattiin umpeen. Vauva 4100g, 52cm ja py 37cm. Täysimetys onnistui myös tälläkertaa. Ja kyllä. Kaikilla päänympärys sama 😂❤️
Kommentit
Lähetä kommentti