Kuten ei kellekään varmaan tullut yllätyksenä, uusi äitien musta on syyllistää myös siitä, miten laitoit lapsesi kouluun kahdeksi viikkoa. ”Kaksi viikkoa on lyhyt aika”, ”minun mielestäni (ah, nää mielipiteet ❤️) on tyhmää laittaa lapset kouluun kahdeksi viikoksi”. Jne.
Onko ihmiset oikeasti noin umpimielisiä, vai eivätkö ihmiset tajua, että tää ei enää ole mikään valinta? Meillä on ensinnäkin oppivelvollisuus ja toiseksi se, että enää et voi hakea kelalta tukea siihen, jos olet palkattomalla. Eli rahaa ei tipu mistään. En tiedä teistä, mutta meillä jo se hetkenkin palkattomalla oleminen heilautti taloutta ihan kivasti.
Kolmanneksi se, että on aika saatanan hankalaa taiteilla töiden ja etäopintojen välillä, hoitaen myös kolme muuta lasta koululaisen ohella. Mulla on vaan osa-aikatyö ja tää oli ihan hirveää säätämistä. En halua edes kuvitella miten päin helvettiä kaikki olis mennyt, jos olisin vielä mun vuorotyössä. Koululaisella ei ollut edes kunnon rauhaa, kun kaikki sekoiltiin täällä kotona, sisarukset tappelee ja huutaa, minä yritän pitää taloa pystyssä ja kaikki tyytyväisinä.
Koska sulkua ei ollut hallituksen mukaan tarvetta jatkaa, eikä meillä kukaan kuulu riskiryhmään, en nää sitäkään vaihtoehtoa hyväksi että jäädään rahattomana kotiin ja sit lapset esim nääntyy nälkään. Mutta ilmeisesti se vaihtoehto olisi ollut täysin ok ja hyväksyttävä.
Mä en vaan kertakaikkiaan voi ymmärtää miksi helvetissä ihmiset syyllistää myös tästä. Ihanko oikeasti ihmiset ajattelee, että siksi me kaikki jotka olemme laittaneet lapsemme kouluun, laitoimme lapsemme kouluun sen takia, koska emme kykenisi hoitamaan heitä itse ja että lasten pitäisi saada äkkiä apua.
Tota noin niin, huomaatteko muuten ristiriidan tossa 😂 Eli tässähän ne sitä apua sitten saa jos asia olisi näin, koska pääsivät kouluun, jossa saa mm lounaan ja sitä konkreettista opetusta. Ai että mä tykkään ihmisten idiotismista koko ajan vaan enemmän.
Miksi ihmiset syyllistää toisia joka asiasta? Voisko jokainen hoitaa vaan sen oman tonttinsa? Tässä oltais varmaan edelleen kotona jos se olisi mahdollista tai edelleen pakollista. Mutta koska se EI ole, niin on tosi hankala kotiin jäädä. Koittakaa ajatella välillä laatikon ulkopuolelta. Kiitos. 🙌🏻
Ugh! Juurikin näin. Jokainen perhe juuri niin kun parhaaksi asian näkee. Ei ole toisen asia kuinka toinen asian hoitaa. Valinnat tehdään ja niiden kanssa eletään eikä se kaipaa ulkopuolisen moraalisointia. Keskustelua voi asiasta käydä mutta moraalisoinnin ja syyllistämisen voi jättää tästä pois.
VastaaPoistaMinä jos en olisi kotiäiti voisi olla että meidänkin ratkaisu olisi aivan toisenlainen.