Siirry pääsisältöön

Keskivartalon kuntoutus

Kaupallisessa yhteistyössä Nordic Fit Maman kanssa. 


Onko sullakin se pömppis siinä vaikka aikaa on kulunut synnytyksestä? Ei tunnu pienentyvän vatsa vaikka muuten tuntuu että paikat palautuu? Mulla on 4 raskautta takana ja kaikki suht peräjälkeen, joten kroppa on ollut lujilla. Tajusin itse tunnusteltuani että mulla on aivan jäätävä vatsalihasten erkauma, jopa 4cm! Huhhuh. Sormet uppoaa ihan huolella väliin.
Aloitin 3 viikkoa sitten Nordic Fit Maman Kuntouta keskivartalo -valmennuksen. Tää valmennus on siis juurikin mm.  vatsalihasten erkaumaa kuntouttava. Valmennuksen tavoitteena on lempeästi palauttaa voima ja tuki keskivartaloon raskauden ja synnytyksen jälkeen. Eli ei mitään 30 day vatsalihashaastetta, missä hulluna rutistellaan istumaannousuja verenmaku suussa.

Lähtötilanne 

Valmennuksen ansiosta saa myös tuntuman vatsan- ja lantionpohjan lihaksiin, pääsee eroon pömppömahasta, selkävaivoista ja virtsankarkailusta! Mikä parasta (ainakin itselleni on ollut) on se, että tää hoituu vaan 10min päivittäisillä harjoituksilla. Mun mielestä nää liikkeet on olleet vielä äärimmäisen helppoja.
Huomasin yks päivä että ihan kuin tuntuma ois vatsassa erilainen. Yöpaitakaan ei kiristänyt normaalisti siitä kohdasta mistä yleensä. Aattelin vaan et omaa mielikuvitusta, mutta parin päivän päästä oli ihan pakko kuulostella että jep, kyllä se fiilis on vaan erilainen vatsassa. Nimeomaan just se tuntuma. Vatsa tuntuu ns. omalta. Nyt otin sitten myös muutoskuvat näin puolessa välissä kuntoutusta ja ero on omaan silmään iso jo tässä vaiheessa. Varsinkin kun en oo orjallisesti joka päivä noudattanut edes ohjelmaa. 



Ennen ja jälkeen. Vatsa on selkeästi ryhdikkäämpi, eikä roiku enää niin alhaalla.

Univaje ja muu elämä tulee välillä eteen, mutta myös Nordic Fit Maman sivuilla kerrotaan, että se ei haittaa ja on ihan normaalia, että aina ei jaksa tai kerkee näitä treenejä. Joten ei edes tarvinut potea tästä huonoa omaatuntoakaan. Eli niinkuin sanoin, tässä tosiaan mennään ihan lempeästi kohti parempaa, eikä niin että itkettää. Tää on ainut treeni, jota mä jopa odotan joka päivä 😂 Mielenkiinnolla kyllä lähden nyt loppuja kolmea viikkoa suorittamaan, jos tulos on näin hieno jo pelkän ekan puoliskan jälkeen! Pysykyää siis kuulolla, 3 viikon päästä lupaan kertoa miten loput meni ja laittaa taas uudet muutoskuvat, sekä kuinka paljon erkauma on tuosta lähtötilanteesta pienentynyt! 🤩👌🏻




Jos tää vakuutti sut nyt jo, niin hyppää ihmeessä messiin! 😍 Hinta on 89€ ja valmennuksen kesto on 6 viikkoa. Pääset tämän ostamaan suoraan täältä. Hyvää pääsiäistä kaikille! 

Kommentit

  1. Onko toi sellanen joka toimii oikeesti? Ärsyttävää kun muuten on hoikka kroppa ja sitten vatsa pömpöttää. 9kk aikaa h-hetkestä ja näyttää sitä Et vieläkin vois olla joku vatsassa asumassa. ☹

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

”Ei pitäis olla niin v*tun vaikeaa”

Mä oon niin kyllästynyt siihen että mulla ei saisi olla tunteita tästä tilanteesta, koska ”ei pitäis olla niin vitun vaikeaa pysyä yhtä kuukautta sohvalla ja hoitaa ne lapset ihan ite”. 
Ei saisi valittaa siitä, että jouduit jäämään lasten kanssa kotiin, koska joku muu ei nää lapsiaan ollenkaan. Ei saisi valittaa että oot kuukauden täysin palkatta, koska joku joskus joutui lähtemään evakkoon tai sotimaan. 

Mutta tää on henkistä sotaa. Mä tiedän vallan mainiosti, että tilanne on vakava. Siksi mä täällä kotona olen lapsien kanssa. Ilman sitä palkkaa. Teen oman osani sillä, että pyrin välttelemään kontakteja ja muuta turhaa ravaamista. En oo vähätellyt tätä tautia. Mä osaan myös hoitaa omat lapseni, osaan tarjota virikkeitä.
Mutta kun ollaan enemmän ja vähemmän tässä elokuusta asti sairasteltu, viime kuukausina oikein urakalla putkeen ja ollaan oltu kotona jo ennestään jatkuvalla syötöllä, niin kyllähän tää tilanne on henkisesti raskas. Kun työ tekee mielenterveydelle hyvää ja muutenkin tuo…

”Hätäkeskus, miten voin auttaa?”

Juttelin miehen kanssa keittiössä päivän asioista ja lapset leikkivät olkkarissa. Meillä oli jotain tärkeitä asioita joita piti käydä läpi rauhassa. 
Tytöt leikkivät olohuoneessa omia leikkejään, vauva nukkui päikkäreitään ja oltiin annettu meidän 3vlle tabletti, että saisi sieltä katsella ohjelmaa. Siinä jutellessa aloin koko ajan kiinnittää enemmän huomiota siihen, että jostain ”kaukaa” kuuluu naisen puhetta, joka ei tuntunut tulevan mistään ohjelmasta. 


Keskeytin miehen ja kysyin, että kuuletko säkin ton? Kuka puhuu? Onks täällä joku?? Mies kattoo mua ihmeissään ja yhdessä siinä hetki kuunnellaan, kun meidän 3v juttelee jollekin naiselle. 
Juostaan olkkariin, eikä ketään näy missään! Yhtäkkiä tabletista kuuluu kovaa ”HÄTÄKESKUS, HALOO? HALOO?” Ei s a a t a n a. Meidän lapsi soitti HÄTÄKESKUKSEEN! Mies ottaa tabletin lapsen kädestä ja kertoo, että lapsi pääsi soittamaan vahingossa. Hätäkeskus varmistaa, että mitään hätää ei siis ole, johon toistetaan vielä että ei ole, tämä oli vahink…

En halua olla jatkuvasti läsnä lapselleni.

Vaikka olenkin vanhempi, en ajatellut uhrata koko elämääni pelkästään lapsilleni. On todella hassua törmätä kerta toisensa jälkeen siihen, että sua ei saa väsyttää, sua ei saa vituttaa, sua ei saa ärsyttää, et saa kaivata omaa aikaa jne sen jälkeen, kun susta tulee äiti tai isä. Läsnäily tuntuu olevan joka paikassa muotia. ”Ole läsnä lapsellesi! Ole inspiroiva! Pysähdy ja nauti joka hetkestä!” Jne. Lauseet voisivat yhtä hyvin olla ”Unohda itsesi kokonaan koska olet vanhempi! Väännä verenmaku suussa kaikkea luovaa! ”Ole sydärin partaalla, koska et saa hetkenkään lepoa!”



Mun mielestä on tärkeää, että vanhemmat saa sanoa tunteitaan ääneen, ilman että heitä leimataan huonoiksi vanhemmiksi, tai etteivät rakastaisi lapsiaan, tai että menee aina huonosti. Mä en yhtään ihmettele miksi niin moni vanhempi on ihan loppuun palanut. Lapset kun valvottaa yöt ja itse pitää herätä skarppina töihin kello 5, hoitaa työt, mennä kotiin ja hoitaa siellä kotityöt ja lapset jne, niin onhan se yks palapeli. …